OHJELMISTOSSA
Esitys 1: KORPPIPÄINEN MIES (K13)
Esitys 2: SALAISUUS (K8)
Avainsanoja teatteriesityksen ja työpajojen kokonaisuudessa ovat:
tunnistaminen, puuttuminen, hoitoonohjaus, tuki, tieto, lohtu ja turva.
TUTUSTU RAUHASSA JA KYSY TARVITTAESSA LISÄTIETOJA KATI@KUROA.ART
KIERTUEAIKATAULUN LÖYDÄT TÄÄLTÄ.
KORPPIPÄINEN MIES on teatteritaiteilija Kati Keskihannun näyttämösoolo, jonka tarkoitus on toimia puheeksiottamisen välineenä. Teos sai ensi-iltansa 2/2020 ja on tilattavissa valtakunnallisesti.
SALAISUUS -esitys täydentää grooming-aihetta käsittelevää ohjelmistoamme vieden mm. digiliikennekasvatusta alakouluikäiselle kohderyhmälle.
MIKSI KUROA KOLLEKTIIVI TEKEE TEATTERIA TÄLLAISISTA TEEMOISTA?
Lapsena koettua seksuaalista hyväksikäyttöä ympäröi vahva vaikenemisen kulttuuri. Hiljaisuus ei kuitenkaan palvele ketään. Pahimmillaan se jättää uhrin ilman tarvitsemaansa tukea ja jopa mahdollistaa rikoksen toistumisen.
Uhrin tukemista on myös se, että autetaan hänen sidosryhmiään ymmärtämään mistä grooming-ilmiössä on kyse ja mitä lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta todella tarkoittaa. Tekemämme Lasten Me Too - työn pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, korjaavaa työtä tehdään aina kun sille on tarve.
Esitys on koollekutsuja, joka mahdollistaa myös muun yhteisöä vahvistavan työn. Se on oivallinen puheeksiottamisen väline, sillä se puhuttaa tunneälyä. Kaikki ymmärtäminen ei ole sanallista. Teatterissa me ensin koemme ja sitten integroimme saamamme ymmärryksen osaksi oppijärjestelmäämme sanallistamalla esityksessä heränneitä ajatuksia ja tunteita vastuutaiteilijoiden, terapia-ammattilaisten ja koulun oman oppilashuoltoryhmän edustajien ohjaamissa työpajoissa.
Esityksestä KORPPIPÄINEN MIES
Käsikirjoitus pohjaa laajaan haastattelumateriaaliin, tutkimustietoon sekä Enna Airikin lastenkirjaan Korppipäinen mies.
Keskihannun käsikirjoittama ja esittämä näyttämösoolo yhdistää perinteiseen teatterikerrontaan mm. tanssivideota sekä nukketeatteria. Lavasteena toimii suuri, projisointikankaasta valmistettu kupoli, jolle heijastetut videoanimaatiot sekä teosta varten sävelletty musiikki syventävät tunnelmaa. Esityksen on ohjannut palkittu (Kritiikin Kannukset 2011 sekä kaksi kertaa Valtakunnallisen nukketeatterikilpailun pääpalkinto 2005 + 2010) nukketeatteritaiteilija Merja Pöyhönen, sävellykset on Henri Kivistön ja animaatiot Kristina Laineen käsialaa. Enna Airikin lastenkirjan kuvitusta mukaileva näyttämömaailma puvustuksineen on Tytti Niemisen ja korppinuken on rakentanut Maija Westerholm. Koko työryhmä on esitelty Tekijät-välilehdellä.
Tarinan keskiössä on teini-ikäinen Emi, joka yrittää ymmärtää pirstaleista muistiaan. Näytelmän loppuratkaisu ruokkii toivoa: Vaikeastakin on mahdollista toipua ja ketään ei jätetä yksin.
Esitystilassa on myös tietoa tuentarjoajatahoista kuten Turun Kriisikeskuksen Koski - seksuaaliväkivaltatyöstä, valtakunnallisesti toimivasta Suomen Delfins ry:stä sekä esim. Tyttöjen talon ja Poikien talon toiminnasta – aina paikkakuntakohtaisesti. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus jäädä keskustelemaan ammattiauttajan kanssa.
Seksuaalirikos on kuitenkin poliisiasia ja ilmiannot on tehtävä poliisille.
ESITYKSEN KESTO
n. 1 tunti, ei väliaikaa.
Jokainen esitys päättyy lyhyeen purkukeskusteluun. (min n. 15 min)
Varaathan esityskokemukselle siis vähintään 75 min.
Toiminnalliset työpajat varattavissa erikseen.
Korppipäinen mies -esityksen kohderyhmä
+ 13v
sekä aikuiset
Teoksen ensisijainen kohdeyleisö on yläkouluikäiset, 2.asteen opiskelijat, heidän läheisensä ja sidosryhmänsä.
Esitystä käytetään myös nuoria työssään kohtaavien koulutukseen ja työnohjaukseen. Suosittelemme esitystä erityisesti opettajien VESO-päivien ohjelmistoon. Huom. kauttamme löydät myös asiantuntevat luennoitsijat.
Kuinka terapiatyön tueksi tarkoitettu teatteriteos toimii
Teatteriteos puhuttaa tunneälyä ja kutsuu sanoittamaan vaikeaksi koettua kokemusta pakottamatta. Taiteen äärellä ei ole oikeita ja vääriä tulkintoja. Kokija määrittää sen minkä haluaa vastaanottaa.
Katsomossa on turvallista altistua vaikeille asioille, sillä lavalla nähtävä ei oikeasti satuta esiintyjää eikä myöskään katsoja-kokijaa. Vaikka näyttämöllä esitetty tilanne ei ole totta, on sen katsojassa herättämät tunteet aitoja. Kuten leikkivä lapsi, joka leikkiessään harjoittelee erilaisia tunteita ja tilanteita, voi katsojakokija altistaa itseään esitysdramaturgian tarjoamille ajatuksille ja tunteille.
Traumasensitiivisyys tarjotussa kohtaamisessa
Ennen esitystä kerromme mm. siitä kuinka katsoja voi säädellä vireystilaansa ja että tarvittaessa katsojalla on oikeus poistua tilasta ja palata takaisin, kun vireystila sen sallii.
Esityksen jälkeen yleisölle tarjotaan myös mahdollisuutta purkaa ajatuksiaan ohjatussa keskustelussa. Kokonaisuuteen kuuluvat toiminnalliset työpajat on varattavissa erikseen, mutta koululaisesityksiin nämä kuuluvat automaattisesti.
Tulossa: SALAISUUS
Parhaillaan täydennämme ohjelmistoamme alakouluikäiselle kohderyhmälle suunnatulla esityksellä.
Demoversion ensi-ilta oli 1.3.2022.
Lasten lähellä työskenteleville aikuisille suunnattu ensi-ilta oli ms Suukko II -laivan ruuman huoneteatteritilassa. Nyt teos on esitystauolla ja käsikirjoitusta hiotaan kohti alakoulukiertueita. Kouluissa tapahtuva kiertuetyö starttaa keväällä 2023, kun Keskihannu työskentelee Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) taiteilija-apurahalla.
Tulevat kiertue-esitykset tapahtuvat kiertuekouluilla, kohdeyleisön omissa luokkahuoneissa. Visuaalinen tiimimme on loihtinut luokkaan pahvisen kulissimaailman ja yhtäkkiä oppilaalle tuttu onkin jotain ihan muuta. Teatteri-ihme on tullut kouluun. Mahdollisuuksien mukaan lavasteisiin saadaan mukaan luokan itse aiemmin, oman opettajan johdolla, rakentama pahvinen linnunpönttömaailma eli Lintukotola. Näin esitys kietoutuu kokijan omaan ja tuttuun kokemusmaailmaan, mutta esitykseen aihepiiriin tutustutaan tipoittain.
Salaisuus -esitys on suunnattu alakouluikäisille ja heidän arkeensa vaikuttaville aikuisille. Esitys käsittelee Grooming-ilmiötä, joka on aikuisen suorittama manipulatiivinen prosessi, jossa hän valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen. Erityisen yleisiä grooming-prosessin alkamistapoja ovat lapsen kehuminen ja lapsen kuvan kommentointi. Traumasensitiivisellä teatterimenetelmällä valmistettu teatteriesitys on osa Kuroa Kollektiivin Lasten Me Too -teemaista kokonaisuutta. Puheeksi ottamisen välineeksi tarkoitetun esityksen keskiössä on tunnetaidot ja halu kertoa mieltä vaivaava salaisuus.
Nukketeatterista ilmaisutapaansa ammentava esitys hyödyntää kerronnassaan sirpaledramaturgiaa. Tarina ei siis etene kronologisessa järjestyksessä, vaan muodostaa ennemminkin rihmaston. Se ei seuraa vain Tipolle tapahtuvia tapahtumia, vaan tuo esiin myös nukettajien/esiintyjien tunteita – monisäikeistä ja kerroksellista tunnemyttyä, jota lapseen kohdistuvat houkutteluyritykset väistämättä meissä kokijoissa ja kanssaeläjissä herättävät. Esitys sanoittaa esimerkiksi hämmennystä, eripuraa ja tarvitsevuutta poikkeuksellisen herkällä tavalla ja sen päämäärä on yhdessä rakennettava onnellinen loppu.
Se, ettei ketään jätettäisi pohtimaan näin isoja asioita yksin.
Ilmaisu/viesti on muokattu vastaamaan kohderyhmän ikä- ja kehitystasoa yhdessä aihepiiriin perehtyneiden terapia- ammattilaisten kanssa. Koeyleisöillä on tässä työssä merkittävä rooli, sillä katsojapalautteella on teoksen muokkaukseen hieman totuttua suurempi valta. Tästä lisää blogissa.
Myös pahvista rakennetut lavaste-elementit kertovat omaa alatarinaansa:
Elääkö Tipo kulisseissa?
Kenen rakentamia nämä kulissit ovat ja miksi lapsi joutuu pitelemään niitä pystyssä?
Teoksen sanoma on pysäyttävä.
SALAISUUS-ESITYKSEN TYÖRYHMÄ:
Konsepti, käsikirjoitus, ohjaus ja esiintyminen: Kati Keskihannu
Kanssaesiintyjä: kiertuekoulun oma oppilashuoltoryhmän edustaja
Nukketeatterikonsultaatio: Metropolitan puppets
Sävellys ja äänisuunnittelu: Henri Kivistö
Visualisti (nuket, pukusuunnittelu, lavastus, tarpeisto) Tytti Nieminen
Valosuunnittelu: Esa Kyllönen
#rikotaanhiljaisuus
Ei anneta sen rikkoa lasta.
Lisätietoja:
Draama- ja teatteriopettajien FIDEA-lehti Toisintoimijana kouluyhteisössä
Maksumuuri / Turun Sanomien teatteriarvio Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on vaikea aihe käsitellä – Kati Keskihannu tekee sen kaunistelematta mutta uskoen muutoksen mahdollisuuteen 16.10.2021
Maksumuuri / Turun Sanomat on kirjoittanut teoksestamme otsikolla Lasten metoo-kampanja on aikuisten asia. (Julkaistu lasten oikeuksien päivänä 20.11.2019.
Lapsen maailma -lehti, numero 5/2020 s.22-23, Lasten #metoo -kampanja. Saatavana vain paperisena.
Liikunnan- ja terveystiedon opettajien LIITO-lehden numerossa 4/20 s.34-36
Assitej:n jäsenlehti,
numero 2020-2021 s. 10-11, Anteeksi häiriö – olisiko sinulla hetki aikaa puhua lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä
numero 2019-2020 s. 12-13, esittelee traumasensitiivistä teatteria Kirjeitä kuolemalle -teoksen (ohjelmistossamme vuodesta 2017 alkaen) kautta.
KATSO KIERTUEAIKATAULU TÄÄLTÄ.
KORPPIPÄINEN MIES ENSI-ILTA 14.2.2020 Pato-Areena, Kuusankoski
Teoksen ensiesitys Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön monet kasvot -seminaarin päätteeksi.
Seminaarin puhujina mm. korkeushyppylegenda Patrik Sjöberg Ruotsista sekä traumapsykoterapeuttikouluttaja Marko Punkanen. Lisäksi paneelikeskustelu ja aiheeseen liittyviä taide-esityksiä.
SALAISUUS esityksen ensiversion ensi-ilta oli 1.3.2022 m/s Suukko II:n pienessä huoneteatteritilassa. Katsojina mm. lastensuojelutyön ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Parhaillaan esitys on jatkotyöstö vaiheessa.